Ja elämänsä loppuun asti piirsi HP muskelikkaita miehiä, ja kuolinvuoteellaan hiljaa huokaisi. Hän oli piirtänyt joka ikisen maailmassa olevan muskelikkaan miehen. Onnellisena hän tunsi saavuttaneensa tavoitteensa. Ja sitten hän kuoli.
-Seittilelu deviantArtissa
Korjaukseksi Seittilelun kommenttiin: Piirrän erittäin mielelläni myös muskelittomia miehiä, lihavia miehiä, nuoria poikia jotka eivät ole vielä miehiä ja naisia jotka joskus olivat miehiä.
Yhteydenotot tähän osoitteeseen: hanna.pirita(ÄT)gmail.com
KakkuGalleria oli mahtavin kahvila ikinä, olin ihan kipee kun sieltä tulin kotia mutta oli hienoa ja parasta.
Genevan äidinkieli siis ei ole suomi.
Tulipas taas emokkaita merkintöjä, mutta sellasta se elämä joskus on.
|
|
Emoiluihin kommentoin kornisti että "elämässä on huonoja hetkiä, jotta hyvät hetket tuntuisivat erityisen hyviltä". Joo huono saarna tiedän lol, mut on tääki parempi ku se etten noteerais lainkaan. Jos tää ees pienesti mieltä kohottais
Ymmärsin kuitenkin että ongelma on syyllisyyksissä ja velvollisuuspinttymissä. Jos ei _tarttis_ sitä ja tätä, ei olis mitään ongelmaa. Tai ehkä jotain.
Yksi leivos ei ole koskaan tarpeeksi, itse olen vähän liiankin perso kakuille.
Ja tiedän täysin miltä sinusta tuntuu, täälläkään ei eletä helppoja aikoja.
Pidä huolta itsestäs ja muista että sulla on rakkaita ystäviä ja mullekin saa vaikka soittaa jos tulee tarve.